X hits on this document

PDF document

Feokromosytooma ja anestesia - page 3 / 4

36 views

0 shares

0 downloads

0 comments

3 / 4

reseptorien määrää, jolloin katekoliiniamiinien vai- kutus estyy samassa suhteessa. Alkuannos aikuisella on 10 mg x 2/vrk p.o. Annosta lisätään 1020 mg/ vrk kunnes verenpaine on hallinnassa. Tarvittava an- nos on 40250 mg/vrk. Leikkauspäivän aamuna ei enää p.o. fenoksibentsamiinia anneta.3,4,6–9

Esihoito voidaan toteuttaa myös i.v. ns. Rossin kaavion mukaan, jos leikkaukseen on kiire. Ensim- mäisen vuorokauden aikana annetaan fenoksibent- samiinia 1 mg/kg i.v. 250 ml:ssa 5 prosenttista glu- koosia tai 0,9 prosenttista NaCl-liuosta vähintään tunnin kestävänä infuusiona. Toisen ja kolmannen vuorokauden aikana annetaan fenoksibentsamii- nia kuten edellä ja propranololia 40 mg kaksi tun- tia myöhemmin. Lisäannoksia propranololia anne- taan kunnes pulssi on alle 80/min. Leikkauspäivänä fenoksibentsamiinia ei anneta, jos verenpaine on alle 160/100. Jos verenpaine on yli tämän, annetaan 50 mg edellisten infuusio-ohjeiden mukaan ja propran- ololia pulssinopeuden perusteella.8

Vaihtoehtoisia lääkkeitä ovat pratsosiini, fentola- miini ja alfametyylityrosiini. Pratsosiinilla on suora verisuonia laajentava vaikutus sekä alfa1-reseptoreja salpaava vaikutus. Alkuannos on 0,51 mg x 23/ vrk p.o. Tarvittava annos on yleensä 612 mg/vrk. Pratsosiini on hyvä vaihtoehto pääosin adrenalii- nia erittävän tuumorin yhteydessä, koska se aiheut- ta vähemmän takykardiaa. Fentolamiinia käytetään yleensä akuutin verenpainekriisin hoitoon feokro- mosytoomapotilailla, mutta sitä voidaan myös käyt- tää esihoidossa. Tarvittava annos on yleensä 10100 mg x 6/vrk p.o.3,6,8 Afametyylityrosiinin annos on 250 mg x 4/vrk p.o, korkeintaan 4 g/vrk p.o.6

Beetareseptorisalpaajaa tarvitaan esihoidossa, jos potilaalla on rytmihäiriöitä, iskemiaa, kardiomyo- patiaa, sydämen vajaatoimintaa, pulssi on nopea, ti- lanne ei normalisoidu pelkällä alfareseptorisalpaajal- la tai runsaasti adrenaliinia erittävien tuumoreiden yhteydessä. Beetareseptorisalpaajaa ei saa käyttää il- man edeltävää alfareseptorisalpausta, koska muuten verisuonten laajenemisen estyminen vahvistaisi ka- tekolimiinien verenpainetta kohottavaa vaikutusta ja saattaisi johtaa verenpainekriisiin. Tavallisimmin käytetään propranololia. Beetareseptorisalpaajaa an- netaan vielä leikkauspäivän aamuna.3

Potilaan hoidossa on huomioitava kardiomyopa- tia (2030 %), sydämen vajaatoiminta, mahdolli- nen iskemia, hyperglykemia, hypovolemia ja munu- aisten vajaatoiminta. Myös perinnöllisiin syndroo- miin kuuluvat muut endokrinopatiat voivat vaikut- taa hoitoon.3 Sedatiivinen esilääke vähentää stressin aiheuttamaa katekoliamiinien vapautumista.

412

Perioperatiivinen hoito

Rajuihin verenpaineen vaihteluihin ja rytmihäiriöi- hin tulee olla varautunut. Käyttövalmiina tulee olla verenpainetta alentavia lääkkeitä (esim. natriumnit- roprussidi, fentolamiini), verenpainetta kohottavia lääkkeitä (esim. etilefriini, noradrenaliini) ja rytmi- häiriölääkeitä (esim. beetasalpaaja, lidokaiini). Esi- hoidon seurauksena sydämen ja verenkierron sääte- lymekanismit ovat heikentyneet. Kriittisimmät vai- heet ovat intubointi, tuumorin kirurginen manipu- lointi ja tuumorin veenapuolen verenkierron sul- ku.3,4,6,8,9

Leikkaussalissa potilas siirretään varovasti tasolle ja mittauslaitteet asennetaan. Potilas tarvitsee inva- siivisen verenpaineen mittauksen ja tarvittaessa sent- raalisen veenapaineen tai keuhkovaltimopaineen mittauksen. Arteriakanyyli asennetaan ennen induk- tiota riittävän kivunhoidon turvin. Induktion tulisi olla rauhallinen. Sympaattista hermostoa kiihdyttä- viä tai sydämen rytmihäiriöille herkistäviä lääkkeitä tulisi välttää (esim. ketamiini, sukkinyylikoliini, ad- renaliini, desfluraani). Droperidolia ei tulisi käyttää, koska se voi aiheuttaa verenpainekriisin. Histamii- nia vapauttavia lääkkeitä (esim. morfiini, eräät lihas- relaksantit) ei myöskään tulisi käyttää samasta syys- tä. Anestesian, kivunhoidon ja relaksaation tulee ol- la riittävä ennen intubaatiota. Inhalaatioanesteeteilla (sevofluraani, isofluraani) saavutetaan hyvä anestesi- an ohjattavuus.3,4,6,8,9

Kasvaimen käsittelyyn liittyvää verenpaineen nou- sua käytetään apuna kasvainta etsittäessä. Kasvaimen poiston jälkeen verenpaine laskee kun voimakas ka- tekoliamiinivaikutus häviää ja verisuonet laajenevat. Nestevajaus tulee korjata ja tarvittaessa käyttää va- sopressoria. Kortisolin ja mineralokortikoidien kor- vaus harkitaan potilaskohtaisesti. Molemminpuoli- sen adrenalektomian jälkeen korvaushoito on tar- peen. Glukoosipitoisuutta on mahdollisen hyper- glykemian vuoksi seurattava.3,4,6,8,9 Yleisanestesia on käytetyin menetelmä. Kirjallisuudesta löytyy argu- mentteja regionaalisen anestesian puolesta ja vastaan feokromosytoomapotilaan hoidossa.3,4,7

Diagnosoimaton feokromosytooma

Jos leikkauksen tai muun toimenpiteen aikana tu- lee raju, selittämätön hypertensio- takykardiakoh- taus, tulee feokromosytooman mahdollisuus pitää mielessä. Oireet hoidetaan kuten edellä ja kirurgin kanssa on päätettävä jatketaanko leikkausta vai lo- petetaanko ja jatketaan vasta diagnoosin ja esihoi- don jälkeen.6,8

FINNANEST 2004, 37 (5)

Document info
Document views36
Page views36
Page last viewedThu Jan 19 00:11:54 UTC 2017
Pages4
Paragraphs80
Words1804

Comments