X hits on this document

PDF document

Ortodoksinen seurakuntalehti - page 6 / 36

126 views

0 shares

0 downloads

0 comments

6 / 36

Opas raamattupiireille R non, tiedon ja käsityskyvyn ulkopuolella. Mutta onneksi Jumala ilmoitti itsensä jo ennakoivasti Vanhassa testa- mentissa ja erityisesti Israelin kansan historiallisissa käännekohdissa. Ainutkertaisella tavalla Jumala teki it- sensä meille tiettäväksi Kristuksessa, joka on myös Van- han testamentin odotuksen ja lupausten täyttymys. aamatun eri kirjat ovat kristillisen kirkon keskeisin hengellinen teksti. Raamattu on syntynyt kirkon si- säpuolella. Siksi kirkko sitä myös tulkitsee. Se on kaikkina aikoina nähty pyhänä tekstinä, joka kertoo Ju- malan kaitselmuksesta ja hänen valmistamastaan pelas- tuksesta Kristuksessa meille ihmisille ja koko maailmalle.

Ortodoksisessa kirkossa luemme ahkerasti Uutta tes- tamenttia. Liturgisiin tarkoituksiin se on jaettu evanke- liumikirjaan ja Paavalin kirjeiden kokoelmaan. Nouda- tamme kirkossamme niin sanottua jatkuvan lukemisen periaatetta (lectio continua). Sen mukaan koko Uusi testa- mentti tulee luetuksi kirkkovuoden aikana, jos luemme siitä lukukappaleet kullekin päivälle. Oikeastaan vain Jo- hanneksen ilmestys jää tämän ulkopuolelle.

Vanhan testamentin tekstejä luemme yhteisissä juma- lanpalveluksissa aika vähän. Tosin suurten juhlien aatto- illan ehtoopalveluksessa luemme parimioita, jotka en- nustavat vietettävää juhlaa.

Israelin kansan esi-isien – aina Abrahamista Moosek- seen – tarinat kertovat erityisesti Jumalan huolenpidosta ja kansan uppiniskaisuudesta. Merja Merras tuo meille uutta ymmärrystä ja selkeyttä myös profeettoihin, Jobin kirjaan ja viisauskirjallisuuden merkitykseen nykyajalle. Toinen Jesaja (Deuterojesaja) kertoo meille jo satoja vuo- sia ennen Kristusta selkeästi pelastavasta ja lunastuksen tuovasta Jumalasta. Yhtä hyvin hänen tekstissään tulee esiin luominen jatkuvana, dynaamisena tekona eikä vain kertarysäyksenä.

Tämän lisäksi keskeisellä sijalla ovat psalmit, jotka itse asiassa olivat jo Jeesuksen ajan synagogapalvelusten yhteinen laulukirja. Erityisesti ehtoo- ja aamupalveluk- sessa, siten myös vigiliassa, keskeisellä sijalla tänäkin päivänä on juuri psalmien laulaminen ja lukeminen.

Muutoin Vanhan testamentin käyttö ortodoksisessa kirkossa jää helposti hyvin ohueksi. Emme edes saarnois- sa ja muussa kirkollisessa opetuksessa riittävästi korosta Jumalan ilmoituksen ja läsnäolon jatkuvuutta Vanhan testamentin ajalta Jeesuksen aikaan ja varhaiseen kirk- koon.

Näitä puutteita kirkossamme poistaa erinomaisella taval- la Merja Merraksen ja Paul Tarazin uusi kirja Raamattu itämaisin silmin (Atena Kustannus, 2005).

Uuden testamentin tarkastelu teoksessa on selvästi sup- peampaa kuin Vanhan testamentin. Tämä on ymmärret- tävää, koska mehän kirkossa tunnemme Uutta testament- tia paljon paremmin.

Tekstistä käy esiin erityisesti apostoli Paavalin kään- teentekevä merkitys kristilliselle kirkolle jo apostolien ajalla. Yhtä hyvin Jerusalemin hävityksen syvä merkitys evankeliumien kirjoittamisessa ja niiden opetuksen pai- nopisteissä näkyy voimakkaasti. Tämä auttaa ymmärtä- mään, miten kukin Uuden testamentin evankeliumi ja kirje on kirjoitettu tietyssä konkreettisessa historiallisessa tilanteessa opetukseksi ja rohkaisuksi kristityille, jotka olivat kasvamassa ulos juutalaisista kehyksistä samaan aikaan, kun ensimmäiset vainot kohtasivat heitä.

Dosentti Merja Merras ei paljon esittelyjä kaipaa. Hän on Raamatun ja varhaiskirkon historian parhaita tuntijoi- ta kirkossamme. Professori Tarazi on Pyhän Vladimirin ortodoksisen seminaarin professori New Yorkissa.

Tässä uudessa teoksessa Merja Merras nojautuu Tara- ziin, joka on kirjoittanut Raamatusta jo kymmenkunta selitysteosta. Kuitenkin Merraksen teksti on itsenäistä, hyvin sujuvaa ja luettavaa.

Tämä kirja rakentuu vahvasti tämän päivän raama- tuntutkimuksen keskeisille tuloksille, vaikkakin osaan niistä se suhtautuu aidon kriittisesti, kuten pitää. Kirjoit- tajat hyödyntävät Raamatun ajan arkeologista tutkimus- ta, kirjallisia dokumentteja sekä juutalaista ja kristillistä jumalanpalvelusperinnettä. Samalla se kuitenkin välttää Israelin kansan historian ja kriittisen raamatuntutkimuk- sen ylilyönnit.

Erityisen merkittävää kirjassa on sen jatkuva dialogi Raamatun ajan historiallisen aineksen, sen tulkinnan ja sen sisältämien opetuksien välillä. Niinpä Vanhaa testa- menttia ei voida pitää Israelin ja Juudan historiana mei- dän tarkoittamassamme mielessä. Se on pikemminkin kertomus Israelin riippuvuudesta Jumalasta, lankeemuk- sesta ja sen seurauksista opetuksena jälkipolville. Jumala on apofaattinen Jumala, kaiken inhimillisen aistihavain-

Ortodoksisessa kirkossa luemme pääsiäisyön liturgiassa monella kielellä Johanneksen evankeliumin alusta: ”Alus- sa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala”.

Jeesus Kristus itse on todella Jumalan Sanan sisältö, lupauksena ja täyttymyksenä. Jokainen evankeliumi ja jokainen Raamatun kirja on kunkin kirjoittajan omasta inhimillisestä näkökulmasta käsin kirjoitettu, mutta sa- malla se on Jumalan Hengen johdatuksessa syntynyt to- distus tästä Sanasta, siis Kristuksesta. Me kristityt kirkon sisäpuolella olemme jatkuvasti osallisia tästä totuudesta. Siihen meidän tulisi myös oman elämämme kautta sy- vemmin kasvaa.

Merraksen ja Tarazin kirja Raamattu itämaisin silmin tar- joaa meille entistä syvemmän ja valistuneemman tavan ymmärtää tätä kristinuskon suurinta lahjaa, joka on Kris- tus itse Sanassaan ja sakramenteissaan. On tärkeää, että luemme tämän kirjan. Se palvelee myös erinomaisena oppaana Raamatun tutkisteluun opinto- ja raamattupii- reissä jokaisessa seurakunnassa.

Metropoliitta Ambrosius

6

2/2006

Document info
Document views126
Page views126
Page last viewedFri Jan 20 20:33:09 UTC 2017
Pages36
Paragraphs430
Words11880

Comments