X hits on this document

232 views

0 shares

0 downloads

0 comments

14 / 68

Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy Korkean riskin strategiaa toteutetaan resurssien mukaan. Seudullisen ravitsemusterapeutin projektia jatketaan, ja työ on ehkäisypainotteista.

Tuloksia ja tavoitteita Diabetesrekisterissämme vuoden 2005 ajalta HbA1C- arvojen keskiarvo tyypin 1 diabeetikoilla oli 8,2 % (308 määritystä) ja tyypin 2 diabeetikoilla 6,9 % (1 975 määritystä). Diabetesrekisterin tavoitteena on antaa palautetta diabeteksen hoidon tasosta ja lisä- sairauksien kehityksestä sekä auttaa yksittäisten diabeetikoiden hoidossa. Rekisteri vaatii vielä paljon työtä ja atk-järjestelmien integrointia, jotta se saatai- siin laajaan käyttöön. Rekisteri on ollut käytössä vasta lyhyen aikaa eikä ole vielä riittävän kattava, jotta lisä- sairauksien ilmenemisestä saataisiin varmaa tietoa. Silmänpohjia on valokuvattu kattavasti noin 10 vuoden ajan, ja silmälääkärin mukaan silmänpohja- muutokset havaitaan nykyisin aiempaa varhemmin. Tavoitteenamme on kehittää diabeteksen hoitoa entiseltä pohjalta ja paneutua myös tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn sekä saada ainakin ravitse- musterapeutin puolipäiväinen virka perusterveyden- huoltoon, samoin vähintään puolikas jalkojen- hoitajan virka. Harkinnassa on diabetesrekisterin laajentaminen ehkäisyosiolla, jos rahoitus järjestyy. PERES-projekti päätyttyä on kolmen vuoden ajan mahdollista saada projektirahoitusta Terve Lappi – hankkeesta, kansallisesta terveysprojektista.

Sairaanhoitopiirissä on vuosien ajan ollut selvä lääkärivajaus, myöskään diabeteshoitajien työaikaa on ollut suosituksia vähemmän.

Yhteyshenkilö: Sisätautien osaston ylilääkäri, alueellisen diabetestyöryhmän puheenjohtaja Pirkko Nyländen, L-PKS, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri puh. (016) 243 111, pirkko.nylanden@lpshp.fi

Raskausdiabeetikon hoitoketju Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä

Työryhmä: terveydenhoitajat Eija Luoto ja Kristiina Laitakari, ravitsemussuunnittelija Merja Ihanainen, lääkäri Antti Hakala, kätilöt Briitta Karihtala ja Tarja Alatalo, diabeteshoitaja Eija Karsikko ja Riitta Vainionpää, fysioterapeutti Erja Karhunen ja ylihoitaja Liisa Rasi.

Kuntayhtymän (Raahe, Pyhäjoki, Ruukki ja Siikajoki) alueella on noin 33 000 asukasta. Kuntayhtymässä on kahdeksan äitiysneuvolaa ja synnytyssairaala.

14

Lähtökohta Raskausdiabetes on riski sekä äidille että syntyvälle lapselle. Raskausdiabeetikoilla on suurentunut riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Kunta- yhtymässämme ei ollut yhtenäisiä kriteereitä eikä toimintaohjeita raskausdiabeetikon hoitoon. Vastuun jako oli epäselvä ja työntekijät tekivät päällekkäistä työtä. Lisäksi koettiin, ettei ollut riittävää koulutusta raskausdiabeetikon ohjaukseen. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi perustettiin moniammatillinen työryhmä kehittämään raskausdiabeetikon hoitoa.

Toiminta Neuvolan ja synnytysosaston henkilökunnalle järjes- tettiin koulutus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoito- piirin raskausdiabeteksen hoitokäytännöstä touko- kuussa 2005. Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysopin lääkäri ja diabeteshoitaja sekä Raahen ravitsemussuunnittelija olivat kouluttajina.

Syksyn 2005 aikana työstettiin hoitoketju ja yksityis- kohtaiset toimintaohjeet neuvolaan, sairaalaan ja asiakkaalle. Toimintaohjeet suunniteltiin vastaamaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Dehkon 2D-hankkeen hoito- ja seurantakäytäntöjä. Hoito- ketjussa on myös raskausdiabeetikon synnytyksen jälkeinen seuranta.

Hoitoketju raskauden aikana Kriteerit raskausdiabeteksen seulomiseksi määritel- tiin. Kun äidillä on patologinen sokerirasitus, neuvo- lan terveydenhoitaja antaa aluksi elintapaohjausta. Terveydenhoitajalla on ravitsemussuunnittelijan ja fysioterapeutin antama ohjeistus sekä yhteisesti sovittu ohjausmateriaali. Terveydenhoitaja ohjaa verensokerimittarin käytön ja antaa kirjalliset ohjeet verensokerin omaseurantaa varten. Äiti ilmoittaa viikoittain sokeriarvot äitiyspoliklinikalle. Terveyden- hoitaja varaa äidille ajan ravitsemussuunnittelijalle. Raskausviikoilla 28 ja 36 äiti käy äitiyspoliklinikalla. Synnytyssairaalassa laadittiin kriteerit, milloin äiti käy useammin äitiyspoliklinikalla tai milloin hänet lähe- tetään OYS:iin insuliinihoitoarvioon. Äidin seuran- taan osallistuvat työntekijät kirjaavat seurantatiedot ProWellnesiin.

Hoitoketju raskauden jälkeen Synnytyksen jälkeen raskausdiabeetikkoa seurataan neuvolassa. Äidille tehdään D2D-ohjelman mukaiset tutkimukset puoli vuotta synnytyksestä ja jatkossa lapsen vuositarkastuksen yhteydessä. Samalla käy- dään läpi perheen ruokavalio- ja liikuntatottumukset. Mikäli äidillä ilmenee patologisia sokeri-, rasva- tai muita arvoja, äiti ohjataan terveysasemalle tai työter- veyshuoltoon, jossa seuranta tapahtuu tyypin 2 diabetes- tai D2D-hoitoketjun mukaisesti.

Document info
Document views232
Page views234
Page last viewedSun Dec 04 14:48:08 UTC 2016
Pages68
Paragraphs1275
Words27155

Comments