X hits on this document

249 views

0 shares

0 downloads

0 comments

48 / 68

3.4. Raskausdiabetes

Raskausdiabeetikoiden iltapäivä Ääneseudun terveydenhuollon kuntayhtymässä Keski-Suomessa

Työryhmä Satu Savolainen, Päivi Lampi, Tuija Savolainen, Heli Koivisto, Eeva-Liisa Hovi-Saari, Eija Krook ja Eija Aho-Pynttäri.

Lähtökohta Raskausdiabeetikoiden tiedetään olevan suuressa riskissä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Naiset eivät useinkaan miellä, että raskausajan ongelmalla on kauaskantoisempia vaikutuksia heidän elämäänsä. Sairautta on usein vähätelty ja jatkoseuranta unoh- dettu lähes kokonaan. Ongelmana on ollut näiden naisten tavoittaminen synnytyksen jälkeen, sillä he siirtyvät pois äitiysneuvolan kirjoista.

Tavoite Raskausdiabeetikoiden iltapäivän tavoitteena oli tavoittaa kaikki viime vuosina raskausdiabeteksen sairastaneet naiset Äänekoskella. Tilaisuuden keskei- senä tavoitteena oli motivoida raskausdiabeteksen sairastaneita säännölliseen seurantaan ja aktiiviseen omahoitoon sekä lisätä heidän tietoaan raskausdia- beteksen merkityksestä ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä.

Toteutus Kutsukirje tilaisuuteen lähetettiin 116 raskausdia- beteksen sairastaneelle naiselle. Lisäksi paikallis- lehdessä oli ilmoitus tilaisuudesta ja ohje ennakko- ilmoittautumisesta. Tilaisuuteen oli järjestetty lasten- hoito yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisosaston kanssa. Osallistujia ohjattiin otta- maan sopivat sisäliikuntavarusteet liikuntatuokiota varten. Tilaisuus järjestettiin Äänekosken terveysase- malla arki-iltapäivänä klo 13.0016.30. Ohjelma koostui eri asiantuntijoiden luennoista, ja aikaa oli varattu myös keskusteluun. Luentojen teemat olivat: ruokavalion ja liikunnan merkitys tyypin 2 diabe- teksessa, arjen vinkkejä hyvään syömiseen, raskaus- ajan diabeteksen jatkoseuranta sekä keskivartalon syvien lihasten harjoitteet ja rentoutus.

Tilaisuuteen osallistui 15 naista. Luennot herättivät vilkasta keskustelua ja pohdintaa elämäntapojen merkityksestä omaan terveyteen ja koko perheen hyvinvointiin. Kaksi ryhmään osallistunutta äitiä kiinnostui esillä olleesta ITE -ryhmästä ja aikoi ha- keutua koulutukseen. Keskusteluissa todettiin, että terveyttä edistäviä ruoka- ja liikuntatottumuksia on helpompi opiskella ryhmässä, jossa saa myös vertaistukea.

48

Pohdinta Tilaisuus koettiin onnistuneeksi ja tehokkaaksi tavaksi tavoittaa raskausdiabeteksen sairastaneita naisia. Ti- laisuus järjestettiin nyt arki-iltapäivänä, joten työelä- mässä olevilla oli huonompi mahdollisuus osallistua. Tilaisuudesta saatiin niin hyviä kokemuksia, että vastaavanlaisia tilaisuuksia tullaan järjestämään uudelleen ja toiminta laajennetaan koskemaan muitakin kuntayhtymän toimipisteitä.

Yhteyshenkilöt: Diabeteshoitaja Satu Savolainen, Äänekoski, satu.savolainen@terveyskeskus.aanekoski.fi Terveyskeskuslääkäri Tuija Savolainen, Äänekoski, tuija.savolainen@terveyskeskus.aanekoski.fi

3.5. Koulutus

Askelmittarikoulutus

UKK-Instituutin tutkimusten mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo liikkuvansa tarpeeksi, mutta vain joka kolmas liikkuu terveytensä kannalta riittä- västi. Suomalaisten liikunta on useimmiten rasitta- vuudeltaan kevyttä. Suositusten mukaan terveyden ylläpitämisen kannalta tarvitaan päivittäin 10 000 askelta ja aerobisen kunnon kohottamiseksi tarvitaan puolestaan vähintään 3 000 yhtäjaksoista ripeää askelta. Dehkon 2D -hankkeen myötä on käynyt ilmi, että perusterveydenhuollosta puuttuu mm. aikaisemmin liikkumattomien ja vähän liikkuvien korkean riskin henkilöiden päivittäisen liikunnan kannustamiseen tarvittavia työvälineitä. Omien ja yhteistyökumppaneiden kokemusten perusteella pelkkä askelmittarin hankkiminen ilman sen käyt- töönoton ohjausta ja siihen liittyvää seurantaa ei ole johtanut pitkäjänteiseen käyttöön eikä siitä johtuen liikkumisen omaseurantaan eikä elämäntapa- muutokseen.

Käyttöönottokoulutuksen kohderyhmät ja toteutus Tavoitteena on liikuntaneuvontaan osallistuvien henkilöiden kouluttaminen, niin että askelmittaria voidaan hyödyntää asiakkaan motivoimisessa ja terveyden kannalta riittävän liikunnan määrän seurannassa.

Kuortaneen Urheiluopiston hallinnoima Liihota- hanke (Liikuntahoidoilla tasapainoon) kohdistettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toivomuksesta sairastavimpiin Järviseudun ja Kuusiokuntien seutu- kuntiin (11 kuntaa). Askelmittarin 33 käyttöönotto- koulutukseen osallistui moniammatillinen toimija- joukko kuntien eri hallinnonaloilta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta sekä yhdestä isosta teollisuus- yrityksestä. Osallistujajoukko koostui lääkäreistä,

Document info
Document views249
Page views251
Page last viewedThu Dec 08 12:00:42 UTC 2016
Pages68
Paragraphs1275
Words27155

Comments