X hits on this document

229 views

0 shares

0 downloads

0 comments

49 / 68

terveydenhoitajista, fysioterapeuteista, kuntohoita- jista, liikuntasihteereistä sekä teollisuusyrityksen tyky- toiminnasta vastaavista henkilöistä. Osallistujista miehiä oli 17 %.

Toteutus Kaksituntiset koulutukset järjestettiin kolmen viikon välein terveyskeskuksissa ja teollisuusyrityksessä. Ensimmäinen koulutuskerta:

  • Askelmittarin saattaminen toimintavalmiuteen

  • Henkilökohtaisten tietojen ohjelmointi askelmittariin

  • Askelmittarin käytön opettelu

  • Askelmittarista saatavien tietojen etsiminen

  • Henkilökohtaisen lähtötilanteen arviointi ja kirjaaminen

  • Kotikirjauskaavake ja täytön opetus

  • Askelmittari lainaksi omakohtaiseen käyttöön

Toinen koulutuskerta:

  • Omaseurannan toteutumisen arviointi

  • Nousujohteisen harjoitusohjelman tavoite- määrästä sopiminen. Käytännössä realistiseksi osoittautunut lisäysmäärä yksilöllinen aikaväli huomioiden on noin 10 %. Tavoitteena on vähitellen saavuttaa valtakunnalliset päivittäiset askelmääräsuositukset.

Kokemuksia askelmittarikoulutuksesta ja askelmittarin käytöstä Koulutukseen osallistuvien kokemuksia:

  • Askelmittarin toimintavalmiuteen saattaminen sekä askelmittarista saatavien tietojen kattava hyödyntäminen

  • Henkilökohtaisesta käytöstä saadun kokemuksen hyödyntäminen asiakastyössä ja terveysliikunnan ohjaamisessa

  • Kevyttä työtä tekevien henkilöiden työhön liitty- vän arkiliikunnan määrän vähäisyyden toden- tuminen

  • Oman kokemuksen kautta yksilöllisen ohjauk- sen merkityksen korostuminen: asiakas- ja ohjaustyössä on selkeämmin syytä huomioida kunkin ohjattavan lähtötaso. On syytä edetä siitä yksilölliset erot huomioiden, realistisella vauh- dilla, mutta nousujohteisesti suositusten mukai- siin ja terveyden kannalta riittäviin askelmääriin.

  • Seurannan merkityksen korostuminen. Jotta liikkumaan ohjaamisessa ja kannustamisessa kyetään nousujohteiseen etenemistapaan, tarvitaan asiakkaan omaseurantaa mm. itse laaditun liikuntapäiväkirjan avulla.

  • Harvaan asutulla maaseudulla askelmittareita välittäviä yrityksiä ei ole lähialueilla. Siksi on syytä paikallisesti arvioida, millä keinoin laaduk- kaiden ja käytettävyydeltään helppojen mittarei- den saatavuus varmistetaan. Tällöin olisi syytä eri toimijoiden kanssa yhteistyössä sopia säännölli-

49

sestä. askelmittarikoulutuksesta ja koulutuksesta pääasiallisesti vastuun kantavasta tahosta.

  • Askelmittarin käyttö liikuntaan motivoivana ja kannustavana seurantavälineenä on oiva lisä Dehkon 2D -hankkeen myötä syntyneisiin ja vielä rakennettaviin diabeteksen ehkäisyn ja hoidon hoitopolkujen ohjaus-sisältöihin.

Koulutuksen järjestäjän kokemuksia:

  • UKK-Instituutissa tehtyjen tarkkuus- ja luotetta- vuustestausten perusteella valittiin eräs hyvin käyttöön soveltuva malli.

  • Moniammatillinen koulutus on lisännyt yhteis- työtä paikallistasolla.

  • Kokeiltu toimintamalli on otettu mukaan valtakunnallisen KKI-ohjelman viimeisimpään Tartu Tilaisuuteen, KKI-kuntokalenteriin.

Yhteyshenkilöt: Kuortaneen Urheiluopisto: Projektikoordinaattori Anne Kettula, anne.kettula@kuortane.com Rehtori Jorma Hyytiä, jorma.hyytia@kuortane.com Hyvinvointikeskuksen johtaja Timo Hämäläinen, timo.hamalainen@kuortane.com

Harjoittelijana D2D-hankkeessa Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä

Opiskeluni Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkai- lu- ja ravitsemusalalla olivat kaartuneet loppusuo- ralle ja oli aika suorittaa viimeinen harjoittelujakso. Koska kiinnostukseni kohdistuu vahvasti ruokaan ja terveelliseen ravitsemukseen, päädyin lopulta harjoit- telijaksi D2D-hankkeeseen Keski-Suomen sairaan- hoitopiiriin. Tutorinani toimi ravitsemuskoordinaat- tori Heli Koivisto.

Harjoittelujaksoni oli syys-marraskuussa 2005, 12 viikon jaksoon mahtui monenlaisia tehtäviä. Kier- simme terveysmessuilla, jossa sokeripalanäyttelymme herätti ihastusta, ja joidenkin karkkipäivänsä uhatuksi tunteneiden nuorten taholta myös vihastusta. Kasvis- ten ja terveellisen ruokavalion ilosanomaa levitimme mm. keskisuomalaisille opiskelijoille Hippos-hallissa sekä YIT:n työntekijöille Jyväskylän Monitoimitalolla. Harjoittelujaksoni aikana tein myös erilaista valistus- materiaalia mm. ruoanvalmistustapojen vaikutuksista ruoan terveellisyyteen sekä ruokien suola- ja rasva- määristä. Olin muutaman kerran mukana myös kuunteluoppilaana mielenkiintoisissa ravitsemus- neuvontatilaisuuksissa.

Document info
Document views229
Page views231
Page last viewedSun Dec 04 04:38:36 UTC 2016
Pages68
Paragraphs1275
Words27155

Comments