X hits on this document

PDF document

Hakkapeliittojen hyökkäys Spartaan - Spartathlon 2007 Esa Nurkka - page 17 / 30

78 views

0 shares

0 downloads

0 comments

17 / 30

  • Startti 7.00 – CP 10 Megara 40,0 km 10.48 (raatobussiin + 27min.)

Bussilla Akropoliksen juurelle. Starttipaikan lähettyvillä oli paljon pissalle ja jopa isollekin hädälle, koska oli vielä aika pimeä. Aamuhämärässä monet ottivat kuvia toisistaan ja ryhmäkuvia, myös otettiin suomalaisten ryhmäkuvia ja suomalaisten kanssa taistelu-tsemppauksien jälkeen koko vuoden odotetuin Spartathlonin startti on vihdoin tapahtunut. Startin jälkeen pitkä loiva alamäki mutta jouduin varomaan todella paljon koska siellä oli hyvin rosoisia kivikatuja ja paljon matalia esteitä kuten monet Spatathlonin konkarit varoittivat niistä. Alussa reitti kulki aika ahdasta katua pitkin. Erittäin vilkkaan liikenteen seassa etenee pitkänä nauhana. Tässä vaiheessa reitti on vielä aika tasaista. Ensimmäisen CP:n jälkeen pitkä loiva nousu. Startista Megaraan asti vain pari pitkää nousua jotka etenin juoksemalla.

  • Megara – CP 22 Hellas Can 81 km 15.49 (raatobussiin + 41min.)

Alkoi lämpötila nousemaan korkealle ja joka huoltopisteellä kaadoin vettä päälle. Kävelin kaikki jyrkät mäet silti etureidet alkoivat jumiutumisoireita jo tässä vaiheessa. Juoksuvauhti hidastui ja juomapisteen jälkeen käveleminen lisääntyi.

Jari Tomppo ohitti minut hyvävoimaisena jossakin 70km kohdalla. Vatsa alkoi pettämään kuumuuden takia ja jouduin paskalle pensaiden taakse, ihan ripuli. En ehtinyt nautiskella Corinthin kanavan kaunista maisemaa vaan kiirehdin CP 22 kohti.

  • Hellas Can – CP 35 Ancient Nemea 124 km 22.00 (raatobussiin + 60min.)----virallinen

väliaika on 23.00 (+ 0 min.) mutta virhe Hellas Canin jälkeen Mary Larsson tavoitti minut ja jonkun matkan juttelin hänen kanssa. Minä kysyin missä on Rune, siihen hän vastasi, että työkiireiden takia hän ei ehtinyt harjoitella. Myös hän sanoi että tällä kerralla hän ei tavoittele kärkisijaa vaan tavoite on läpijuoksu. Tästä lähtien kävelin kaikki mäet ja nousut. Tulin mäkiä alas ja käännyin vasemmalle ja en huomannut Ancient Corinth CP 26 pistettä ja menin ohi pysähtymättä ja melkein 100 m juostua eräs japanilainen tuli minun perään juoksemalla ja kysyi minulta olenko ilmoittautunut CP pisteeseen. Ja hän suositteli minua menemään takaisin ja tarkistamaan asiaa. Se oli ihan turha koska minun numeroni oli jo kirjattu vihkoon. CP 29 Zevgolatio 102,5 km huoltopisteellä hain tähän toimitetun otsalampun (Petzl Tikka XP). Alkoi jatkuvasti pitkiä ja jyrkkiä nousuja ja laskuja, tasainen tieosuus väheni. Etenin varmistamalla tien pinnalle maalatun SP- nuolia lampun valolla. Vasemmassa päkiässä ja oikean kantapään ulkoreunassa kipuja mutta ei vielä kovin pahoja.

  • Ancient Nemea – CP 43 Lyrkia 148,5 km 01.53 (raatobussiin + 67min.)

Jatkuvasti pitkiä ja jyrkkiä nousuja ja laskuja. Vasen päkiä on todella kipeä. Burana 600 ei tuonut helpotusta ja ripuli vatsa jatkuu ja vähän väliä joudun tyhjentelemään. Ongelmana oli etten pystynyt menemään kyykkyyn ja jos menin vahingossa kyykkyyn niin en päässyt nousemaan pystyyn. Peräaukkokin niin kipeä. Lyrkian huoltopisteellä kenkien vaihdon yhteydessä tutkin vasenta päkiää ja siellä oli aika pahan näköinen isokokoinen rakkula myös oikean kantapään ulkoreunassa oli verirakkula pari kpl. Minä pyysin huollosta lainata sakset jotta voisin leikata nahan pois ja laittaa Compeedin päälle, mutta lääkinnän mielestä ei kannata leikata nahkaa vaan tyhjentää neste ja niin hän teki ja desinfioi rakkulat. Minä pettyneenä tyydyin siihen. Ennen Kenkien vaihtoa puin päälle pitkät trikoot ja vaihdoin otsalampun paristot uuteen ja juoksutakki vyötärön ympärille kiedottuna koska ei ollut vielä kylmä.

  • Lyrkia – CP 52 Nestani 172,3km 6.45 (raatobussiin + 45min.)

Tällä osuudella en voinut juosta kovin paljon km määriä vaan suurin osan kävelin. Sangas vuoren nousu oli todella jyrkkä ja täynnä irtokiviä ja soraa niin jouduin varomaan todella tarkasti mihin astun. Silti pari kertaa kenkä lipsahti pahasti ja menin nelinkontin ja tarttua piikikkäisiin pensaisiin, onneksi kädessä oli hanskat muuten kädet olisivat olleet verisinä. Huipulla tuuli aika navakasti ja join äkkiä hunaja teetä ja menin vuoria alas päin. Alas lasku oli todella vaarallinen koska irtosaraa on täynnä ja kengät lipsuvat jatkuvasti. Kaksi kertaa menin pyllylle. Jalat ovat täysin puujalkoja ja kimmoisuudesta ei voi puhuakaan. Vasen päkiä oli ihan tulessa ja särky on sietämätöntä. Jyrkkä alamäki on pahin sattuu pirusti kun astun vasemmalla jalalla.

Document info
Document views78
Page views78
Page last viewedSat Dec 10 09:50:39 UTC 2016
Pages30
Paragraphs216
Words9123

Comments