X hits on this document

PDF document

Hakkapeliittojen hyökkäys Spartaan - Spartathlon 2007 Esa Nurkka - page 20 / 30

77 views

0 shares

0 downloads

0 comments

20 / 30

Kaksi poikaa tuli maastopyörällä minun taakse poliisiauton lisäksi ja neuvoi menosuunta. Pitkä loiva nousukin tässä vaiheessa oli myrkkyä ja hengitys oli ääri rajoissa. Molemmilta parvekkeilta ja kadulta kuulen ”Bravo, Bravo” -huutoja, ja minä yritin parhaan mukaan heilutin kädet. Vihdoin tuli näkyviin viimeinen mutka ja pää-bulevardi. Mutkan jälkeen katsoin kelloa ja säikähdin, aika on jäljellä enää vain 4 minuuttia. Aloitin juoksuaskeleita viimeisillä voimilla ja aika hyvin lähti. Molemmalla puolella oli täynnä väkeä ja kannustus huuto oli mahtava ” Bravo, Bravo”.

Minut otettiin sankarina vastaan. Voittaja Scott Jurek tuli maaliin niin aikaisin aamulla, tuskin oli kannustajia niin paljon kuin minulla. Sitten joku huusi minulle ” 2 Minutes to go, Go !, Go ! ” Silloin minulta lähti loppukiri (kuitenkin vauhti on 7 -8 min/km) ja kannustusjoukon tekemää väylää pitkin, mutta en nähnyt Leonidaan patsasta vieläkään. Minä en muista olenko nähnyt patsaan vai en. Kai olen nähnyt sen mutta olin niin loppu etten muista paljon ihan loppuvaiheen hetkiä. Miten olen koskettanut Leonidaan jalkaa, mitä olen höpissyt enkä muista sainko seppeleen päälle, vaan muistan joku iso kulho työnnettiin minun kasvojeni eteen. Monelta halailun ja onnittelun mutta en muista paljon mitään.

Virallinen maalin tuloaika: 35:55:59 (125 sija : 332 starttasi, siis olen last finisher)

Minut vietiin tuolille pestäväksi jalat ja nainen pesi jalat ja desinfioi rakkuloita ja pisti siniset muovitossut. Juotavaksi sain Amstel tölkkiolut ja syötäväksi voileipää. Join olutta mutta ei maistunut kovin hyvälle. Yritin haukata voileipää mutta en voinut syödä edes palaa. Minulta otettiin verinäyte ja punnittiin paino. Yllätys oli suuri paino putosi vain reilun 2 kg (64,2kg) 245.3km rääkin jälkeen. Pari päivää sitten Ateenassa London Hotelissa mitattu paino oli 66,4kg.

Minun lähettyvillä oli Maria & Hannu Tähkävuori, Maarit Leinonen, Jari Tomppo, Esa Nurkka ja muita ja heiltä sain onnitteluja. Myös Ari Päivinen oli istumassa tuolissa.

Jari Tompon avustuksella pääsin Sparta Inniin taksikyydillä ja hän kantoi laukkuni jopa huoneeseen asti. Kävin heti suihkussa mutta Sparta Innin suihku oli todella surkea ja lämmintä vettä tuli todella nihkeästi. Pissasin ja säikähdin todella paljon nimittäin ruskehtavan punaista. Tällaista ei ole tapahtunut ennen minulle. Tämähän kertoo Spartathlonin raakuudesta.

Olisin halunnut käydä Leonidaan patsaan luona mutta kipeä jalka esti aikeet. Siirto Spartasta Ateenaan oli minulle todella tuskallista kipeän jalkapohjan takia. Bussiin meno ja poistuminen oli suuri työ kipeille jaloille.

Spartathlonin varsinainen juhla tapahtui Ateenan keskustan hienossa tilassa. Juomia tarjottiin todella paljon ihan rajattomasti tai ainakin melkein. 3 miesten parasta (Scott Jurek, Piotr Kurlo ja Valmir Nunes) ja 3 naisten parasta (Akioko Sakamoto, Vrigitte Bec, Kimie Noto) palkittiin ensin ja sen jälkeen maaliin tulo järjestyksen mukaisesti. Minun vuoro oli tietysti vihon viimeinen ja Seppo saattoi minut lavalle. Mitali kaulalle ja sain diplomi-kansion jossa oli valokuva Leonidaan patsaan edessä seppelöitynä ja tuloslista. Olin hyvin liikuttunut. Haaveeni oli toteutunut.

Haluan erityisesti kiittää Seppo Leinosta ja Pasi Kurkilahtea. Molemmat auttoivat minua toteuttamaan Haaveeni. Ilman Hannun apua Tegeassa tuskin olisin päässyt maaliin asti, Kiitos Hannu.

Myös kiitos paljon mahtavasta ja unohtumattomasta yhteisolosta; Seppo & Maarit Leinonen, Pasi Kurkilahti, Jorma Karppi, Esa Nurkka, Jari Tomppo, Ari Päivinen, Maria & Hannu Tähkävuori, Veikko & Outi Sivosavi ja Ari Mustala.

Document info
Document views77
Page views77
Page last viewedSat Dec 10 08:32:41 UTC 2016
Pages30
Paragraphs216
Words9123

Comments